Onko investointi aurinkoenergiaan taloudellisesti kannattava?
Aurinkovoimala on investointi useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin. Tyypillisesti voimalan elinkaaren aikana se tuottaa sijoitetut rahat 2–4 kertaisesti takaisin. Säästöä lisää vielä mahdollinen nousu sähkön siirto- ja energiahinnoissa. Aurinkoenergia on pieneen riskiinsä ja käyttövarmuuteensa nähden varsin hyvä sijoitus. Tästä tekstin lopussa vielä esimerkkilaskelma.
Auringosta suoraan tuleva säteily yhdessä hajasäteilyn kanssa muodostaa auringosta tulevan kokonaissäteilyn. Näistä hajasäteily koostuu muusta kuin suoraan auringosta tulevasta säteilystä, esimerkiksi siis ilmakehän, pilvien tai maan kautta heijastuvasta säteilystä. Säteilyn tyypillä ei ole merkitystä aurinkopaneelien tuottaman energian näkökulmasta.
Aurinkopaneeleihin kohdistuvan kokonaissäteilyn määrään vaikuttavat niiden sijoittelu esimerkiksi katolla sekä paneelien kallistuskulma. Erilaisilta pinnoilta kuten lumesta tai kiiltävistä kattomateriaaleista heijastuu myös hajasäteilyä paneeleihin. Kokonaiskuvassa pinnoilta heijastuvan hajasäteilyn merkitys on vuositasolla kuitenkin pieni. Aurinkoenergian tuotannon näkökulmasta suurin merkitys on suoralla säteilyllä sekä muualta kuin pinnoista heijastuvalla hajasäteilyllä.
Pohjois-Saksaan verrattaessa voidaan Etelä-Suomen säteilylukemista puhua lähes vastaavina. Eteläisemmässä Euroopassa säteily kuitenkin jakautuu tasaisemmin pitkin vuotta kuin Suomessa, jossa säteily painottuu kesäkuukausille. Siispä Suomessa vuodenajoilla on suurempi merkitys tuotannon kannalta. Esimerkiksi kestävään kehitykseeen keskittyvä valtionyhtiö Motiva kertoo auringon säteilyn määrästä täällä seuraavasti:
“Helsingissä vuotuinen säteilymäärä vaakasuoralle pinnalle on Ilmatieteen laitoksen testivuoden mukaan noin 980 kWh/m2 ja Sodankylässä noin 790 kWh/m2. Suuntaamalla paneelit 45 asteen kulmassa etelään päin, voidaan hyödynnettävän säteilyn määrää lisätä vuositasolla 20–30 prosenttia verrattuna vaakasuoraan asennukseen.1)”
Esimerkiksi 2023 huhtikuun hinnoilla ja arvoilla laskettuna: Omakotitalossa sähkön vuosikulutus on arviolta 20 000–25 000 kWh. Katolle asennetaan 18 paneelin aurinkovoimala, jossa yhden paneelin teho on 410 W. Voimalan kokonaisteho on siis 7,38 kW. Paneelit suunnataan etelään, jolloin voimalasta saatava vuosituotto on noin 6550 kWh.
Asukkaiden kulutustottumukset vaikuttavat paljon siihen, paljonko voimalan tuotannosta käytetään itse ja kuinka suuri osa sähköstä lopulta myydään verkkoon. Esimerkissä oletetaan, että 75 % voimalan tuottamasta sähköstä pystytään keskimäärin käyttämään itse, jolloin loput 25 % myydään verkkoon.
Siispä vuosituotosta 6650 kWh käytetään 75 % itse, eli 4987,5 kWh, jolloin verkkoon myydään 1662,5 kWh. Tilastokeskuksen datasta koostetun kaavion mukaan yli 15 000 kWh vuodessa kuluttavan kotitalousasiakkaan sähkön kokonaishinta 2023 huhtikuussa on noin 16 snt/kWh ja pelkkä energian hinta noin 8 snt/kWh. Verkkoon myytävästä sähköstä maksetaan spot-hinta, josta tyypillisesti vähennetään sähköyhtiön marginaali (usein noin 0,2 snt). Sähköyhtiön marginaalia ei oteta tässä laskussa huomioon sen ollessa niin pieni
Voimalan tuottamasta sähköstä käytetään vuodessa 4987,5 kWh, jolloin vuosisäästö on 4987,5 kWh x 0,16 snt/kWh = 798 e.
Verkkoon myydystä ylijäämäsähköstä saadaan 1662,5 kWh x 8 snt/kWh = 133 e.
Siispä kokonaisuudessaan voimalasta saatava rahallinen hyöty on vuodessa 931 euroa. Huhtikuussa 2023 vastaavan voimalan hinta on noin 9000 euroa. Kotitalousasiakkailla on oikeus takautuvasti hakea kotitalousvähennystä, joka tässä tapauksessa on 1440 e. Kokonaisuudessaan kustannuksia on siis 7560 e.
Takaisinmaksuaika voimalalla on 7560 e / 931 e = 8,1 vuotta. Aurinkopaneeleiden odotettu käyttöikä on noin 25–30 vuotta, missä ajassa se ehtii näiden laskelmien perusteella maksamaan itsensä takaisin noin 3–4 kertaa. Todellisuudessa sähkön hinta vaihtelee tunneittain ja se luonnollisesti vaikuttaa saatavaan säästöön, samoin kun edellä mainitut sähkönkulutustottumukset. Arvioita pystytään silti laskemaan.
Lähteet:
Motiva, (päivitetty 22.8.2022), Aurinkosäteilyn määrä Suomessa https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkosahko/aurinkosahkon_perusteet/auringonsateilyn_maara_suomessa
Tilastokeskus https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ehi/statfin_ehi_pxt_13rb.px/chart/chartViewLine/
